Puoli päivää asentajan mukana paljasti, että ilmanlämpöpumpun asentaminen on taitolaji – ammattitaitolaji.
 
Yhdeksän maissa aamulla Jukka Järvinen peruutteli pakettiautonsa päivän ensimmäisen asiakkaan pihaan. Oli sovittu, että taloon asennettaisiin Panasonic CU-E9EKEB INVERTER -ilmalämpöpumppu. Minulle tavalliselle pulliaiselle moinen kirjainsarja ei kertonut mitään, mutta päivän mittaan selvisi moni mystinen asia.

Ensitöikseen Jukka selvitteli isäntäväen kanssa sisäyksikön mahdollisia sijoituspaikkoja.

Laitteen toiminnan kannalta hyviä paikkoja ovat esimerkiksi eteisessä ulko- oven tai olohuoneessa terassin oven yläpuolella, Jukka selvittelee. Tavoitteena on, että ilma pääsee kiertämään mahdollisimman vapaasti asunnon eri tiloihin.

Myös tulisijan luovuttaman lämmön leviäminen tehostuu, jos ilmalämpöpumpun sisäyksikön saa sijoitettua uunin lähettyville.

Toki ulkoyksikönkin sijoituspaikka kannattaa ottaa huomioon, jotta putket saa vedettyä mahdollisimman järkevästi, Jukka muistuttaa.

Reikä seinään

Sisäyksikölle löytyi hyvä paikka olohuoneesta tulisijan lähistöltä. Putket kulkisivat ulkoseinän läpi terassin ritiläkaton yläpuolelle. Sieltä ne jatkaisivat matkaa seinän sisänurkassa alas terassin lattian alle. Ryömintätilassa putkien vaakaveto sujuisi helposti talon itäseinustalle sijoitettavalle ulkoyksikölle.
Läpiviennille reikä syntyi helposti reikäsahan kuppiterällä.

On tärkeää, että reiästä tulee hieman ulospäin viettävä, Jukka tähdentää. Silloin jäähdytystoiminnon yhteydessä muodostuva vesi kulkeutuu varmasti ulos poistoputkea pitkin.

Reikään Jukka asensi muovisen holkin, jolloin läpiviennin tiivistäminen on helppoa.

Sisäyksikkö sai osakseen tarvittavat sähköasennukset. Jo pelkästään niiden tekeminen vaatii ammattiasentajan pätevyyden. Sama koskee myös kylmäaineputkistojen liittämisiä. Niihin tarvitaan erikoiskoulutus ja asennusoikeudet.

Jukka kiinnitti asennuslevyn sisäseinään reiän suhteen oikealle kohdalle. Sen jälkeen hän nosti sisäyksikön asennuslevyn varaan sujuttaen samalla läpiviennin kautta ulos kylmäaineputket, sähkökaapelin ja veden poistoputken.

Seuraavaksi päästiin ulkohommiin. Jukka veti valmiiksi eristetyn, kylmäaineiden putkiparin ulkoyksikön tulevalta sijaintipaikalta läpiviennin luokse.

Samaan pakettiin hän niputti sähkökaapelin ja poistoputken. Reitti kulki luontevasti terassin lattiapalkkien alla ulkoseinän sisänurkkaan ja sitä myöten ylös terassin ritiläkaton yläpuolelle. Siellä Jukka teki huolellisesti liitokset kupariputkiin.

Liitoksia tehdessä ei saa hätiköidä. Pienikin vuoto on toiminnan kannalta kohtalokasta, Jukka varoittelee.

Kone telineelle

Ulkoyksikkö kiinnitetään yleensä talon sokkeliin konsolikannakkeilla. Ellei ulkoyksikköä voi kiinnittää sokkeliin, kannattaa rakentaa erillinen maanvarainen pukki. Puu- tai hirsirunkoisessa talossa houkutus olisi suuri kiinnittää kannakkeet talon seinään. Silloin kuitenkin laitteen äänet siirtyisivät voimistuneina runkoa myöten sisätiloihin.

Ilmalämpöpumpun asentaminen oli loppusuoralla, kun Jukka nosti ulkoyksikön konsolikannakkeiden varaan. Seuraavaksi hän teki viimeiset sähkökytkennät ja kylmäaineputkien liitokset.

Nyt oli vuorossa asennustyön tärkein vaihe, joka vaati taidon ja luvan lisäksi myös erikoislaitteita. Putkisto täytyi pumpata tyhjäksi ilmasta ja sen sisältämästä kosteudesta.

Jos tämän vaiheen tekee ammattitaidottomasti tai hutiloiden, voi laitteen toiminta päättyä rikkoutumiseen jo muutamassa viikossa, Jukka varoittelee.
Syystä kylmäaineita käyttävien laitteiden asentaminen on luvanvaraista toimintaa.

Tyhjiöpumppu pärisi pihalla letkut kytkettyinä ilmalämpöpumpun uumeniin. Välillä Jukka vilkuili mittareihin ja nyökytteli hyväksyvästi.

Parikymmentä minuuttia myöhemmin Jukka käänteli vipuja. Kuului muutama suhahdus. Oli aika irrottaa letkut ja kantaa työkalut takaisin autoon.

Tärkeänä lopputyönä Jukka opasti talon asukkaita ilmalämpöpumpun käytössä. Hän näytti näppäin näppäimeltä kuinka kaukosäätimellä hallitaan laitteen toimintaa. Näppärää!

Ja mitä se kirjain- ja numerosarja CU-E9EKEB INVERTER tarkoittikaan.

Se on Panasonicin invertteri-periaatteella toimiva ilmalämpöpumppu, joka on suunniteltu erityisesti pohjoisiin oloihin lämmityslaitteeksi toisin kuin monet lämpimille seuduille kehitetyt ilmastointilaitteet. Nekin toimivat käänteisesti lämmitystehtävissä, mutta eivät pärjää Suomen talvisissa oloissa, Jukka Järvinen toteaa satojen laitteiden asentamisesta kertyneellä kokemuksella.

Näin se toimii
Ilmalämpöpumpun toimintaperiaate on yksinkertainen, vaikka moni ihmetteleekin sen kykyä ottaa lämpöä jopa pakkasen puolella olevasta ulkoilmasta. Periaate on samankaltainen kuin jääkaapissa ja pakastimessa. Jokainen meistä on havainnut, kuinka jääkaappi ja pakastin huokuvat lämpöä takaosastaan. Se lämpö on imaistu kaapin sisältä. Ulkoilma vastaa pakastimen sisätilaa ja asuinhuoneet ulkopuolta. Ilmalämpöpumppu kerää ulkoyksikössä olevan kompressorin ja kennoston sekä tuulettimen avulla lämmön hitusetkin ulkoilmasta ja siirtää ne kylmäaineen välittämänä sisäyksikköön ja sisätiloihin. Kun ulkoilmaa käsitellään suuria määriä, siitä saadaan runsaasti lämpöenergiaa. Periaatteessa saatava määrä on moninkertainen sen keräämiseen tarvittavaan energiamäärään verrattuna.

Perustoiminnaltaan ilmalämpöpumput ovat samanlaisia. Erona on kompressorin toiminta. Invertteri-malleissa kompressori pyörii ensin suurella nopeudella, kunnes haluttu sisälämpötila on saavutettu. Sen jälkeen pyörimisnopeus alenee ja kompressori käy verkalleen pitäen yllä säädettyä lämpötilaa. Invertterin etuna on nopea ja tasainen lämpö. On/off-malleissa kompressori pyörii vakionopeudella, kunnes haluttu lämpötila on saavutettu. Kompressori pysähtyy käynnistyäkseen taas  uudelleen täydellä teholla, kun sisälämpötila on laskenut tiettyyn raja-arvoon. Jäähdytyksessä On/off-laite on tehokas, mutta lämmityksessä se häviää Invertterille nopeudessa ja lämmön tasaisuudessa. Ulkoilman lämpötila vaikuttaa ilmalämpöpumpun hyötysuhteeseen. Viidentoista asteen lämpötilassa laite tuottaa lämpöä noin neljä kertaa enemmän kuin kuluttaa sähköä. Nollakelillä kerroin on kolmen tienoilla. Vielä viidentoista asteen pakkasellakin lämpöä saadaan tuplaten kulutukseen verrattuna.
Panasonic-ilmalämpöpumpun esitteistä selviää, miten hyötysuhde COP muuttuu eri lämpötiloissa. Nyrkkisääntönä on, että 1 kilowatti riittää noin 30 neliömetrin lämmittämiseen. Tehontarpeeseen vaikuttavat tietenkin talon eristys, ilmanvaihto, ikkunoiden laatu jne. Noin sataneliöiseen omakotitaloon riittää useimmiten 3,3  kilowatin perusmalli. Sillä syntyy kymmenien prosenttien säästöjä lämmityskustannuksissa. Lisäksi laitteen avulla voi jäähdyttää sisätilat miellyttäviksi tukalimmillakin helteillä. Ilmalämpöpumpun hankintakustannukset saa takaisin parissa kolmessa vuodessa. Sen jälkeen laite kehrää silkkaa säästöä vuosikausia. Asiantuntijat arvioivat, että ilmalämpöpumpun keskimääräinen käyttöikä on viitisentoista vuotta!

1. Ilmalämpöpumpun asentaminen alkoi sopivan sijoituspaikan valinnalla. Sen jälkeen Jukka teki sisäyksikön sähkökytkennät.

2. Sisäyksikölle löytyi hyvä paikka takan lähistöltä. Tulisijan lämpö saadaan tehokkaasti hyödynnettyä.

3. Läpiviennin holkki on valmistumassa. Sen kautta kulkevat ulos kylmäaineputket, sähkökaapeli ja veden poistoputki.

4. Sisäyksiköstä ulos työntyvät putket jatketaan huolellisesti tehdyillä liitoksilla.

5. Se saa vielä suojakseen seinän värisen, kahdesta kulmittain naulatusta rimasta muodostuvan kotelon.

6. Jukka pulttasi sokkeliin ulkoyksikön konsolikannakkeet. Lumen varalta laite kannattaa sijoittaa vähintään puolen metrin korkeudelle.

7. Kompressorin, kennoston ja tuulettimen muodostama ulkoyksikkö painaa vaivaiset 40 kiloa.

8. Asennustyö on viimeisiä liitoksia vaille valmis. Ammattitaidon lisäksi tarvitaan erikoistyökaluja.

Lähde: Ole Hyvä Lehti 04/2006